Arkeologia (joskus myös muinaistutkimus tai muinaistiede) on humanistinen tiede tai oikeammin joukko tieteitä, jotka tutkivat ihmisen menneisyyttä analysoimalla muinaisjäännöksiä eli niitä jälkiä, joita ihmisten toiminta on jättänyt maaperään tai meren pohjaan. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhat rakennukset ja niiden perustukset, esinelöydöt eli artefaktit, ihmisten hyödykseen käyttämien eläinten ja kasvien jäännökset (kuten makrofossiilit), haudat ja ihmisten jäännökset, laivanhylyt sekä ihmisen maisemassa aiheuttamat muutokset. Arkeologiaa ei pidä sekoittaa paleontologiaan eli muinaisten eliölajien ja ekosysteemien tutkimukseen.
Arkeologian tehtävänä on kerätä informaatiota ja esittää tulkintoja sellaisista ihmisen historian osa-alueista ja aihepiireistä, joista kirjallista tietoa on liian vähän tai ei lainkaan. Useimmiten arkeologia tutkii verraten kaukaista menneisyyttä, varhais- tai esihistoriaa, joka ulottuu miljoonien vuosien takaisiin aikoihin, jolloin ensimmäiset ihmiset elivät. Toisinaan arkeologinen tutkimus on kuitenkin tarpeen myös suhteellisen tuoreiden historiallisten tapahtumien selvittämiseksi. Esimerkiksi toinen maailmansota ja 1900-luvun diktatuurien aiheuttamat joukkotuhot ovat jo nyt myös arkeologisia tutkimuskohteita. Arkeologian tutkimusmenetelmiä sovelletaan joskus henkirikostutkimuksessa (ns. forenssinen arkeologia). Jopa sosiologista tutkimusta on tehty arkeologisesti esimerkiksi kaatopaikkojen muodostumista ja kulutustottumuksien muutoksia selvitettäessä.
Arkeologia käyttää paljon luonnontieteellisiä apumenetelmiä. 1980-luvulta lähtien yhteiskuntatieteellisten teorioiden ja tieteenfilosofian merkitys arkeologiassa on kasvanut voimakkaasti (ns. interpretatiivinen eli postprosessualistinen arkeologia). Monet arkeologian tutkimussuuntaukset tekevät tiivistä yhteistyötä kirjallisia lähteitä hyödyntävän historiantutkimuksen kanssa (esimerkiksi keskiajan arkeologia). Myös antropologia on tärkeä arkeologian lähitiede.
Sisällysluettelo |
muokkaa Opetus Suomessa
Arkeologiaa voi Suomessa opiskella pääaineenaan Helsingin, Turun ja Oulun yliopistoissa.
muokkaa Tutkimussuuntaukset
Koska arkeologian tutkimuskenttä on tavattoman laaja, arkeologia on jakautunut suureksi joukoksi erilaisia tutkimussuuntauksia, joilla on omat erilliset instituutionsa, tutkimusperinteensä ja osittain oma metodiikkansakin. Arkeologian erilaisia osa-alueita ovat esimerkiksi seuraavat:
- assyriologia
- egyptologia
- esihistoriallinen arkeologia
- etnoarkeologia
- forenssinen arkeologia
- indologia
- historiallinen arkeologia
- kaupunkiarkeologia
- keskiajan arkeologia
- klassillinen arkeologia
- linnoitusarkeologia
- meriarkeologia
- Raamatun arkeologia
- teollisuusarkeologia
Arkeologiaa jäljitteleviä näennäistieteitä kutsutaan näennäisarkeologiaksi.
muokkaa Kirjallisuutta
- Halinen, Petri ym. (toim.): Johdatus arkeologiaan. Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-051-0.
muokkaa Aiheesta muualla
- DOAJ: Archaeology Arkeologian Open Access -aikakausjulkaisut
- Arkeologia (Opintoluotsi) Tietoa arkeologian opiskelusta Suomessa.
- Arkeologi (Ammattinetti) Arkeologin ammatinkuvaus työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla.
